Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, analytiikkaan ja personoidun sisällön tuottamiseen. Suostumuksellasi käytämme evästeitä myös markkinoinnin kohdentamiseen.
Sähkötyöturvallisuus | Lainsäädäntö ja vastuut
7. kesäkuuta 2021
Sähkötöiden tekeminen on Suomessa säänneltyä toimintaa. Sähköturvallisuusmääräyksien noudattamista valvoo sähköturvallisuusviranomainen eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Muutamia erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sähkötyötä saa tehdä vain Tukesin urakoitsijarekisteriin ilmoittautunut sähköurakoitsija. Sähkötyöturvallisuuskortti-koulutus vastaa SFS 6002 standardin koulutuvaatimukseen. Seuraavassa aihealueessa tutustutaan tarkemmin sähkötöihin liittyvään lainsäädäntöön sekä sähkötyöhön liittyviin määritelmiin ja vastuunjakoon.
Kuva: Sähköalaan liittyvää lainsäädäntöä
Sähköalaa ja sähkötöiden turvallisuutta ohjaavat lukuisat lait, asetukset ja direktiivit. Sähköturvallisuuslainsäädäntö uudistui loppuvuonna 2016 ja sähköalan tärkeimmät säädökset keskitettiin sähköturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin.
Kuva: Sähkötyöturvallisuutta ohjaavat standardit
Sähkötyöturvallisuuden osalta Suomessa noudatetaan standardia SFS 6002, pienjännitesähköasennusten osalta standardia SFS 6000 sekä suurjännitesähköasennusten ja ilmajohtojen osalta standardia SFS 6001.
SFS 6002 -standardi asettaa vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja niiden läheisyydessä työskentelyyn. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa.
SFS EN 50191 -standardi soveltuu pysyvien ja tilapäisten sähköisten testauslaitteistojen asentamiseen ja käyttöön.
Kuva: Standardia sovelletaan myös muihin kuin sähköalan töihin
Olennaiset sähkötyön turvallisuusvaatimukset tulevat täytettyä, kun noudatetaan sähkötyöturvallisuusstandardia SFS 6002. Standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttö- ja ohjaustoimintaan sekä työntekoon sähkölaitteistoissa ja niiden lähellä. Standardia sovelletaan siis myös muihin kuin sähköalan töihin, jos työssä on sähkön aiheuttamaa vaaraa.
Määritelmiä
Tutustutaan nyt tarkemmin muutamiin sähkötyöhön liittyviin käsitteisiin, joiden hallitseminen auttaa ymmärtämään lainsäädäntöön ja vastuunjakoon liittyviä ohjeita.
Sähkötyö
Kuva: Sähkötöihin kuuluu myös sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävät työt.
Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. Sähkötyöturvallisuusstandardi määrittelee sähkötyön työksi sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä. Sellaisia töitä ovat mm. testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.
Jännitetyö
Jännitetyöhön liittyvät käsitteet jännitetyö ja työskentely jännitteisten osien läheisyydessä. Jännitetyö on työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
Jännitteisien osien läheisyydessä tehtävä työ ei ole jännitetyötä, vaan työtä, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle.
Kuva: Jännitetyössä työn tekijä koskettaa jännitteistä osaa tai kosketus on mahdollinen
Sähkötapaturma
Sähkötyöturvallisuusstandardin määritelmän mukaan sähkötapaturma on kuolema tai henkilövahinko, joka aiheutuu sähköiskusta, sähköpalosta, valokaaresta tai sähkölaitteiston käytöstä johtuvasta sähköenergian sytyttämästä tulipalosta tai räjähdyksestä.
Kuva: Sähkötapaturmassa tapaturman aiheuttaa esim. sähköisku tai sähköpalo.
Riski
Riski tarkoittaa, että johonkin tavoittelemisen arvoiseen asiaan liittyy myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Arkikielessä riskiä käytetään synonyymina epäonnistumisen tai uhan todennäköisyydelle. Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää.
Kuva: Riski on yhdistelmä todennäköisyydestä ja seurausten vakavuudesta
Henkilöstön termit
Sähköalan ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.
Sähköalalla työskentelee myös henkilöitä, joilla ammattihenkilövaatimukset eivät täyty kaikilta osin, esimerkiksi liian lyhyen työkokemuksen takia. Tällaisia henkilöitä kutsutaan opastetuiksi henkilöiksi. Sähköalan ammattihenkilö on opastanut heidät siten, että opastettu henkilö kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat.
Henkilöä, joka ei ole ammattihenkilö eikä tällaisen henkilön opastama, kutsutaan maallikoksi.
Kaikkien sähköalan töitä tekevien henkilöiden tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Tämä sähkötyöturvallisuusstandardin yleisvaatimus koskee sekä ammattihenkilöitä, opastettuja henkilöitä että maallikoita.
Kuva: Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät henkilöstön määritelmät
Jokaiseen työkohteeseen, jossa työstä voi aiheutua sähköiskun tai valokaaren vaara, on nimettävä oman alansa sähkötöitä itsenäisesti tekemään kykenevä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse.
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalta edellytetään muodollisen ammattitaidon lisäksi tietoa ja kokemusta käytettävistä asennusmenetelmistä, asennustarvikkeista ja työvälineistä sekä vastaavista sähkölaitteistoista. Tärkeitä ovat myös henkilön asenne turvallisuuteen, luotettavuus, huolellisuus ja vastuuntunto.
Suomessa sähkötöitä saavat tehdä työn vaativuudesta riippuen joko maallikot, opastetut henkilöt tai sähköalan ammattilaiset. Arvioinnista vastaa sähkötöiden johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö, kuten työnjohtaja tai projektinjohtaja.
Katsotaan nyt sähkötöiden tehtävien organisointiin liittyvä esimerkki, josta nähdään, millainen työn vaativuuteen liittyvä sähkötyöturvallisuuden valvonta-alue on eri henkilöillä.
Kuva: Sähkötöiden organisointi
Maallikko
Maallikko saa tehdä sähkölaitteiden parissa sellaisia töitä, joissa sähköiskun vaara on teknisesti estetty. Maallikko ei ole sähköalan ammattilainen, mutta hänen pitää silti ymmärtää, mitä on tekemässä.
Kuva: Maallikko ei ole sähköalan ammattilainen
Opastettu henkilö
Opastettu henkilö saa tehdä rajoitetusti käyttötoimenpiteitä ja testauksia, koska hän on saanut sähköalan ammattihenkilöiltä sellaisen opastuksen, että pystyy arvioimaan, milloin sähkö voi työn aikana aiheuttaa vaaraa ja pystyy näin välttämään sähkön aiheuttamat vaarat.
Kuva: Opastettu henkilö on saanut perehdytyksen sähkönvaaroista sähköalan ammattihenkilöltä
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilöllä on sähköalan soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.
Kuva: Sähköalan ammattihenkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja on itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö, jonka sähkötöiden johtaja on nimennyt huolehtimaan työsuorituksen turvallisuudesta. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan on oltava työkohteessa. Hän voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse.
Sähkötyöturvallisuuden organisointiin voi osallistua myös muita henkilöitä. Esimerkiksi laajoissa töissä voidaan nimetä henkilöitä huolehtimaan osia sähkötöiden johtajan tai työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtävistä.
Kuva: Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja on itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö
Sähkölaitteistojen käyttöä valvova henkilö
Sähkölaitteistojen käyttöä valvova henkilö vastaa sähkölaitteiston turvallisesta käytöstä työn aikana. Hänen tehtävänään on arvioida työn mahdolliset vaikutukset sähkölaitteistoon. Sähkölaitteistojen käyttöä valvova henkilö saa tukea sähkölaitteiston vastuuhenkilöltä.
Kuva: Sähkölaitteistojen käyttöä valvova henkilö vastaa sähkölaitteiston turvallisesta käytöstä työn aikana
Suomalaisen lainsäädännön mukaan sähkölaitteiston haltija vastaa sähkölaitteiston turvallisuudesta ja sen turvallisesta käytöstä. Sähkölaitteiston haltija ei yleensä ole sähköalan ammattihenkilö, mutta hän voi huolehtia vastuustaan teettämällä ammattitaitoa vaativat sähkötyöt alan ammattihenkilöillä.
Sähkölaitteiston vastuuhenkilö
Lainsäädännön mukaan tietyn tyyppisille isoille ja vaativille sähkölaitteistoille on sähkölaitteiston haltijan erikseen nimettävä määrätyn pätevyyden omaava käytön johtaja.
Sähkölaitteiston käyttötöissä käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkötöissä ja sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä ja että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi perehdytettyjä tehtäviinsä. Sähkölaitteiston haltijan on annettava käytön johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä ja käyttötöitä.
Kuva: Sähkölaitteiston käyttötöissä käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkötöissä ja sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia
Tässä vielä yhteenveto sähkötöiden organisaatiosta:
- Sähkötyöturvallisuuden valvonta-alueen laajuus riippuu siitä, millaisessa roolissa henkilö on organisaatiossa.
- Jokainen työntekijä vastaa omasta työstään ja sen välittömästä vaikutuspiiristä.
- Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan valvonta-alueena on työkohteessa tehtävä työ ja koko työkokonaisuus.
- Sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja valvoo koko järjestelmää.
Kuva: Sähkötöiden organisaatio
Vastuut ja organisointi
Käydään nyt läpi vastuun jakautumista yhteisellä työmaalla, jossa on tilaaja sekä eri sähköalan yritysten henkilöstöä töissä. Jokaisella yrityksellä on oma sähkötöiden johtaja, joka piirroksessa on merkitty lyhenteellä STJ.
On tyypillistä, että esimerkiksi isommissa rakennuskohteissa tai isommissa huoltoseisakeissa samalla alueella työskentelee useiden eri yritysten edustajia. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikkien osapuolien työt ovat järjestetty siten, että työstä ei aiheudu vaaraa yrityksen omalle henkilöstölle tai toisen yrityksen edustajalle. Töiden yhteensovittaminen ja turvallisuuden varmistaminen onkin tilaajan tärkein tehtävä. Tee aina työsi ohjeiden mukaan ja noudata sähköturvallisuuden vaatimuksia. Näin varmistat turvallisuuden kaikille osapuolille. Muista, mitä esimerkkitarinassamme kävi, kun useampi työporukka työskenteli samassa kohteessa eikä tilaaja hoitanut vastuitaan kunnolla.
Kuva: Töiden yhteensovittaminen ja turvallisuuden varmistaminen onkin tilaajan tärkein tehtävä.
Sähkötöiden johtaja toimii sähkötöitä tekevän yrityksen vastuuhenkilönä. Sähkötöiden johtajan tehtäviin kuuluu työn ohjaaminen, työntekijöiden ammattitaidon varmistaminen ja opastaminen sekä työvälineistä ja työn ulkoisista puitteista huolehtiminen. Sähkötöiden johtaja vastaa omalta osaltaan sähkötyöturvallisuudesta ja nimeää jokaiseen työkohteeseen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan.
Jos työkohteessa olevat henkilöt puhuvat eri kieliä, on ymmärtämisen varmistamiseksi sovittava riittävät toimenpiteet, että kaikkien turvallisuus varmistuu.
Kuva: Sähkötöiden johtaja vastaa omalta osaltaan sähkötyöturvallisuudesta ja nimeää jokaiseen työkohteeseen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan.
Työskennellessäsi yhteisellä työmaalla tilaajan velvollisuus on perehdyttää sinut työkohteeseen. Ja sinulla on oikeus saada perehdytys. Muista siis myös tarvittaessa vaatia perehdytystä, jos et sitä muuten saa!
Kuva: Muista siis myös tarvittaessa vaatia perehdytystä, jos et sitä muuten saa!
Vuokratyössä vastuunjaon periaate on se, että jokainen työnantaja vastaa omasta henkilöstöstään. Vuokralle antaja valitsee työntekijän, vastaa osaamisesta, osallistuu turvallisuusyhteistyöhön, sopii tarvittavista työkaluista ja suojaimista sekä seuraa palautetta työstä.
Vuokralle ottaja määrittelee työn vaatimukset, hyväksyy työntekijän ja perehdyttää hänet työhön kohteessa, tarjoaa työkalut ja suojavälineet, vastaa työnjohdosta, osallistuu turvallisuusyhteistyöhön sekä valvoo työtä ja antaa palautteen.
Kuva: Vuokratyössä vastuunjaon periaate on se, että jokainen työnantaja vastaa omasta henkilöstöstään.
Vastuu turvallisesta tekemisestä kuuluu jokaiselle. Yhteisillä työpaikoilla kaikilla on oikeus turvalliseen työympäristöön ja velvollisuus toimia turvallisuutta edistävällä tavalla.
